Tulinpa tänne blogiin pitkän tauon jälkeen ja ajatuksena oli poistaa blogi kun on tullut kirjoiteltua niin harvakseltaan. En vain osannut poistaa koko blogia ja niin ajauduin lukemaan vanhoja kirjoituksia, ihanaa ja niin muistoja herättävää. Juttuja Singosta, Lennon pentuajasta ja samalla mainintoja ihanasta esikoistyttärestämme. Pakkohan tästä on napsaista jotain itselle talteen ennenkuin heittää hyvästit koko kirjoittelulle. Kiitos lukijoille, jatkossa lyhyitä kuulumisia löytyy kotisivuiltani http://reprints.weebly.com/

 

Seuramme JAU:n seuramestaruudet ratkottiin ja päästiin Lennon kanssa osallistumaan ja voi huisaa, että jännitti tehdä ekaa kertaa kokonainen rata missä oli kontaktit. Lento huomas kyllä kontakteilla, että ohjaaja on jotenkin kipsissä ja en osannut edes kehua kun pysähtyi kontaktille. On mulle ihan huomattavan vaikeaa, eka agikoirani jonka pysähtyy kontakteille. Mulla on kyllä ollut onnea ja aina tosi kontaktivarmat koirat, mutta jostain syystä oon saanut tehtyä Lennon kontakteista jotenkin hirveän hankalat itselleni. No ehkä se tästä alkaa helpottaa =) Muutoin Lento oli oma itsensä ja voi hitsi mä tykkään mennä sen kanssa. Se on just niin passeli mulle, ei mikään raketti mutta etenee kivasti, todella kuuliainen ja on tähän asti ollut erinomainen hyppääjä. Radalta tuloksena kaiketi nolla ja voitettiin vuoden maksitulokas pokaali, joten vuoteen 2013 asti saamme startata ilmaiseksi oman seuran kisoissa. Kisavalmius alkaa olemana jo siinä ja siinä, eniten ehkä hommia on pujottelun ja renkaan kanssa vielä. 

Keiju ja Luca osallistui veteraaniluokkaan, joten Lucankin agieläke on sitten virallisesti alkanut. Emme starttaa enään virallisissa kisoissa, aika haikeaa. Mutta upeaa, että saan jättää koiran iän vuoksi eläkkelle eikä taustalla ole mitään sinänsä terveydellistä syytä. Niisk, on se vaan ollut niin varma ja ihana agikaveri. Luca oli ihan innoissaan ja paineli veteraaniradan ylimääräisen esteen kautta maaliin. Keiju sen sijaan nakutti nollatuloksen ja voitti veteraanimestaruuden. Sillä on nyt viisi seuramestaruusvoittoa =) Kiva päivä kivassa seurassa!

Daisy kävi tänään ultrassa ja pieniä borderterriereitä on odotettavissa lokakuussa 41/42 viikon taitteessa. Ultrassa näkyi useampi pentu, ehkä noin 4-5 pientä borderia. 

Yllytyshulluhan kaikkeen ryhtyy ja niin kävi tie Lennon kanssa näyttelyyn. Tuomarina Päivi Eerola ja arvosteluna seuraavaa: Tyyppi erinomainen, keskikokoa pienempi uros. Kaunis, ilmeikäs pää. Ala-etuhammaspuutoksista el.todistus. Kaunis kaula, jyrkkä lantio. Saisi pysyä paremmin ravissa, kaunis karvapeite.  ERI ja avoimenluokan voitto, ei SA:han tarvitaan parempaa esiintymistä liikkeessä. Todella mainiota siis, ens kesänä sitten vaan kehiä valloittamaan hieman paremman treenin kera ja jos ottais vielä koko turkinkin mukaan. Nyt oli vielä kesältä nyrhitty turkki päällä. 

Saimme edustaan seuraamme JAU:ta  agilityn uudenmaanpiirin mestaruuskioissa Lucan kanssa. Joukkueemme sai hienosti kultaa =) Omalta osalta rata ei nyt kyllä mennyt ihan nappiin, ratavirheitä ei varsinaisesti tehty mutta kuuma keli kyllä sai Lucan vetoveks ja eipä ne muutaman puolenkentän kaarroksetkaan ollut ihan suunniteltuja. Mutta yhtä kaikki, kivaa oli vaikka vähän jäi kaivertamaan ettei saatu sellaista vauhtia kentälle mitä treeneissä on ollut, tehtiin kyllä elämämme hitain rata. Mutta ehkäpä tästä on hyvä suunnata niitä ajatuksia agieläkkeelle, ei voin 10-v koiralta enään vaatia ihan kaikkea, intoa kyllä on mutta kyllä tuo agility alkaa olemaan jo vähän liian vaativaa.