No niin, nyt se on sitten alkanut Lennon agilitytreenaus nimittäin! Ja voi on se hauska ja niin täynnä toimintaa ja musta tuntuu että aika nopea oppimaan myös? Olen tehnyt minihyppyjä 3-4 suorissa, muutamia käännöksiä hypyillä ja putkethan se nyt on osannutkin. Pujottelua aloiteltu ja verkotetut kepit menee tietenkin ja naksulla olen otanut keppien sisäänmenoa ja on aika pätevä ihan parilla treenikerralla. Oiskohan Lento nyt käynyt kolmesti treenaamassa, että ihan kauhealla vauhdilla täältä ei olla tulossa  Olen harmitellut kun kontaktiesteisiin ei olla päästy tutustumaan kun tarvitsisin jonkun siihen avuksi. Treenaus on ollut hauskaa meistä kummastakin.

Pienet borderit on kanssa päässeet radalle eli Keijukin on kaivettu naftaliinista taas kerran.  Se kulkee ja on oppinut pujottelemaan aika hyvin Luca puolestaan menee ja vie huonokuntoista ohjaajaansa äärirajoilla, lämpimän kiitoksen saa lähettää Kobylinin Sannalle sen hyvästä menosta.

Jaulla olisi kisat ihan alkuvuodesta ja mulla olisi kolme lahjakorttia Lucan kanssa umpeutumassa, joten kovasti on mietinnässä jos kehtaisi ja pääsisi niihin osallistumaan. Voihan olla, että tulee liian pitkä päivä Elle tytölle ilman äitiä ja jää lähtemättä varsinkin kun ei olla ihan iskussa, tai minä en ole.

Lähiviikkoihin pitäisi mahduttaa myös Lennon etuhampaan poisto se kun poikkesi tapaturmaisesti. Lennolla on tapana juosta miljoonaa ja haukata suuhun samalla lunta ja eikös siellä lumen alla ollut kivi ja kuului aikamoinen nasahdus ja verta oli niin että ajattelin jo alaleuan tippuneen. Onneksi vaan pieni etuhammas oli turman kohteena. Hitsit kun tuntuu, että aina on sattuu ja tapahtuu vaikka minä Minna-siskon sanoin, mietin aina etukäteen mitä kaikkea voikaan tapahtua. Minna, tätä minä en ollut keksinyt miettiä

Ihanaa lumista joulunodotusta!