Koirat on olleet todella levossa, en ole vaan ehtinyt ja jaksanut tehdä niiden kanssa mitään. Isän hautajaiset ovat takana päin ja Minna ja Michael lähtivät tänään kotiin. Eiköhän tämä tästä ala pikkuhiljaa selkiytymään...

Lennolle ja Keijulle täytyy alkaa varailemaan lääkäriaikoja. Lennolla olisi edessä jalkojen kontrolli. Jalat ovat olleetkin aika ok, tosin liikuntaa ei ole ollut ja lääkityskin on päällä. Sille olisi varattava myös aika akupunktioon ja Piiralle. Keijussa mua huolestuttaa lihominen, hillittön karvanlähtö ja parin viikon takainen flegmaattisuus agikisoissa. Keiju on ollut vieläkin äidilläni, mutta mikäli on äidin puheisiin uskomista niin Kepalla on tosiaan joku vinossa. Ja oma epäilys heittää heti tuohon kilppariongelman suuntaan. No, toivotaan, että olisi kuitenkin terve ja vain ylensyötetty. Oishan se kuitenkin ihan kohtalaisen hauskaa jo olisi edes yksi harrastamiseen ja kisailemiseen soveltuva terve koira...

Tänään tehtiin pitkästä aikaa koirien kanssa metsälenkki, Lento sai olla irti ehkä noin kilometrin ja oli hilseessä sen jälkeen. Ei se mitenkään stressaantuneelta vaikuttanut enneminkin onnelliselta. Treenasin sen kanssa myös iltasella hieman \"tokoa\", tehtiin seuraamista ja vaikka palkkana on kuivamuona se himoitsee sitä ihan liikaa eli on täysin kädessä kiinni. Tein parin askeleen seuraamisia ja palkkasin perusasentoon, namin sai vasta kun malttoi luopua siitä. Jojottaa sivulla aikansa ennenkuin uskoo että vain istumisella saa namin. Seuraamisessa jojoaa namiin melkein koko ajan omituista kyllä, että pysyy silti suorana. Kaukokäskyn istu-seisoa tehtiin myös ja siinä meillä on tehtävänä taas vaan palkata maltista eli olisi hetkenkin seisomassa.. Lopuksi tein istumista ja etenin ihan metrin kaksi ja hyvin pysyi. Kerran hypähti istuen ylös ja pamahti takas istumaan, on se vaan sika nopea ja duunailee koko ajan jotain... Korrin Riitta viimeksi toko kurssilla sanoi, että Lennolla on paljon yli-yrittämistä ja tulisi palkita paljon maltista, mutta asenne tekemiseen on kohdallaan. On se vaan niin liikkis kun koko olemuksellaan viestittää, että ihanaa tehdä hommia.

Aloiteltiin tänään myös näyttelytreenit, kun katselin että tässä olisi lähistöllä mätsäreitä. Olishan se hyvää kokemusta vaikka oikeisiin kehiin ei sitten koskaan päästäisikään. Ihan hienosti meni, tosin tällä hetkellä on tärkeintä maltti ja se että sallii asettelun. Kovin tyylikkäältä se ei taida vielä näyttää :)

Omat työkuviot selkeni tänään ja elokuussa olisi sunnattava takaisin töihin. Onpahan jännää! Samalla talokuume on noussut ja uuden kodin etsintä on taas alkanut. Monta vuotta olemme enemmän ja vähemmän asuntoa etsineet, muttei vielä ole sopivaa kolahtanut kohdalle.