Taistelu jota ei ole mahdollista voittaa on saanut päätöksensä. Olisit vielä
urheasti taistellut nivelrikkoa vastaan, leikkinyt ja juossut. Mutta näin, että voimat olivat heikot ja vain uskomaton luonne vei kivun keskellä eteenpäin. Vapaa! - Mene rauhassa rakkain ystäväni.

Se, mitä olimme, olemme nyt.
Se, mitä meillä oli, on edelleen.
Yhteinen menneisyys, lähtemättömästi läsnä.
Kun siis kuljen metsässä, jossa kuljimme yhdessä
ja etsin aurinkoiselta pientareelta varjoasi,
kun pysähdyn kukkulalle katselemaan kaukaisuuteen
ja kädelläni etsin tapani mukaan sinua,
enkä enää löydä ja tunnen surun
hiipivän sydämeeni,
olen hiljaa.
Suljen silmäni.
Hengitän.
Kuuntelen askeltesi ääntä sydämessäni.
Et ole poissa, kuljet mukanani,
aina minussa.
Jäät sydämeeni asumaan

Yhteisestä ajasta kiittäen ja perheenjäsentä suuresti kaivaten