Lento näyttää olevan varsinainen marjastaja, syö karviaisia suoraan puskasta. Muitakin marjoja varmaan söisi, jos olisi ;) Istutin joitakin marjapuskia ja omenapuita, mutta satoa saadaan varmaan jokunen vuosi odotella.

Olen yrittänyt opettaa noutoa naksun kanssa ja nyt mulla on koira joka nostaa kapulan tosi näyttävästi syöksyen sen kimppuun ja kapulan saatuaan ponkaisee takajaloilleen ja lennättää kapulan komeasti menemään. Olenpas taas loistava kouluttaja... Tänään naksuttelin ihan vaan nostosta ja se hieman paransi tilannetta, mutta jos yritän yhtään pidentää väliä alkaa kapulan kanssa temppuilu. No, ehkä on vaan pysyttävä vielä pelkän noston naksuttelussa?

Seuraaminen sujuu kuten ennenkin, nyt olen välillä jättänyt namin pois kädestä silloin tällöin ja mennyt ihan ok. Mutta kyllä se keskittyy vaan vieläkin niin täysin namin saalistamiseen, saas nähdä oppiiko se noin mitään.

Yksi ongelma on myös, että Lento ei voi mennä maahan mun sivulla. Se ei oikeasti tajua sitä, vaan joko istua jököttää tai alkaa pyrkiä mun eteen tai taakse maahanmenossa. Muutoinkin maahanmenossa on hauska tyyli, käskyn saatuaan se pakittaa tai hypähtää taaksepäin ja menee maate. Viime viikolla huomasin, että istumisen kautta maahanmeno oli sille vaikeaa, nyt on parempi kun naksuttelin siitä. Sivulla makuu ongelmassa olen nyt tehnyt niin, että käsken maahan ja siirryn itse sen viereen kun makaa. En tosin tiedä mahtaako tästä olla hyötyä.

Metsälenkit on mennyt vauhdikkaaseen tahtiin, mita tutummaksi tuo meidän läheinen hiekkakuoppa käy sen hurjemmaksi yltyy Lennon meno. Voi luoja se juoksee ja menee kaukana, juoksee mun ohi ja kiertää huitsin nevadasta ja tulee takaapäin taas näköpiiriin. Koko lenkin se vetää ihan äärirajoilla, musta tuntuu että tuo juontaa siitä että sai ennen olla niin vähän vapaana, 15 min pvässä ja siten se oppi että silloin juostaan niin kauan kuin saa. Hyppiminen on Lennon mielestä tosi mukavaa se on sille "luontaista" ja sen toiminta suuntautuukin kaikessa ylös, seuraamisessa, noudoissa jne. ja ihmisiä vasten jne. Tänään se loikkasi varmaan 3-4 metrisen lutakon yli tosta noin vaan. Jos se olisi terve niin olisin katsonut ilolla sitä loikkaa, mutta kyllä nyt vähän kylmäsi mutta oli kyllä upean näköistä lentoa silti.

Syviä lihaksia ollaan alettu treenaamaan, antaa tehdä kottariajelut ja jalkojen nostot tosi hyvin. Hyppyklinikalla saatiin hieman ohjeistusta näihin jutttuihin, joten ei ole vielä ihan hanskassa mulla nuo jutut. Olen yrittänyt saada Lennolle varattua osteopaatille aikaa vielä siinä onnistumatta.  

Keiju kärttis kerttuleena voi hyvin, ja näyttää pitävän Lennosta. On tosi liikkistä kuinka se odottaa Lennolta samoja juttuja joita Sinko sille teki. Ulos päästetäessa Sinko rynni aina eka ja jäi väijymään Keijua ja loikkasi sittten sitä kohti jee, jee meiningillä. Keiju tietenkin jumitti kynnyksellä, koska sitä inhotti Singon syöksyily. Nyt kun menevät ulos, Lento tietty eka niin Keiju jää vieläkin väijymään ja odottamaan hyökkäystä vaikka Lento vaan kilttinä poikana odottaa keijua. Monessa muussakin tilanteessa missä Singolla ja Keijulla oli omat rituaalinsa, koska Singolla niitä todellakin oli niin Keiju odottaa vähän typertyneenä koska Lento ei toimi miten Sinko. Laihismeiningit ei ole mennyt ihan niin putkeen, nämä kaksi viimeistä kertaa on ollut hurjan paljon vaikeampi laihdutettava mitä aiemmin. On Keiju jo tosin vähän kaventunut ja ainakin kuntoa se on saanut lisää. On se vaan mukavaa kun  Keijulla on taas koirakaveri jonka kanssa voi juosta. Keijun seura ei Lentoa sinänsä rasita, Lento juoksee metsässä muutenkin ja Keiju vaan painaa perässä. Lento ei vielä tosin ymmärrä, että kun Keiju alkaa haukkua niin bileet on parhaimmillaa ja sen olisi lisättävä hanaa. Lento kun alkaa tuolloin jarruttelemaan, hui apua elä huuda ;)

Erkku on aloittanut päiväkotiuransa sairastumalla, oli kaksi pvää 40 asteen kuumeessa. Tänään oli jo terveempi ja käväistiin pikaseen kaupassa. Lento oli ahkeroinut sillä aikaa silppuamalla pahvilaatikon ja kaksi kirjaa. Hitsi, että harmitti kun toinen kirjoista oli mun vanha satukirja. Hiukkasen pelottaa kun ens viikolla alkaa pidemmät yksinolot, että mitä meidän kodista on jäljellä. Hankin lukot eteisen peilikaapistoon, sillä sen se osaa avata ja oli yksi pvä syönyt mun nahkasandaalin niin totaalisesti, ettei ollut kun koskematon pohja jäljellä, ihan kaikki nahka oli riivitty irti... On se perusteellinen kaveri ja ahkerakin vielä :)