Eilen olimme Lucan kanssa Rannikon Timon treeneissä ja saimme hurjasti oppia. Timon huomioita Lucasta oli, ettei osaa kääntyä, pujottelussa ongelmia sekä kulmissa ja vauhdissa. Ei lukkiudu esteisiin, ja on tavattoman kiltti ja järkevä borderi jonka päänuppi pysyy kasassa.

Eka kierros meni mun aataminaikaisella ohjauksella suht puhtaasti, kepeille meno tökki, kaarroksia tuli ja näytti varmasti ihan karmealle. Kädestäpitäen opastuksen jälkeen sain käännökset kohdilleen ja Luca kääntyi tosi upeasti kun vaan sijoituin oikein.

Rullattiin rataa useampaankin kertaan ja kerta kerran jälkeen pääsin paremmin ohjaksiin, en ollut vain matkustajana vaan uskalsin omasta mielestäni rohekammin käskyttää ja ohjata Lucaa. On sen kanssa vaan niin mainio fiilis treenata. Itselläni on suunnaton into oppia ohjaamista ja onneksi mulla on ihana treeniryhmä joka jaksaa ja osaa opastaa.

Kisakynnys mulla on aina ollut korkea, mutta tuntuu kyllä super jännittävältä mennä kisaamaan kolmosiin! Voiko siitä selvitä hengissä... Ajattelin jos ilmoittaisin Lucan kuun lopussa oleviin Porvoon kisoihin, käytäis nyt ainakin katselemassa millaisia ratoja siellä kolmosissa mahtaa olla? Ens viikolla olisi tarkoitus suunnata epiksiin.

Pari päivää oma olo on ollut tosi ärtyinen ja eilen olo oli aika flunssainen, mutta tänään se sitten iski kunnolla päälle pienen kuumeen kanssa. Mutta muutoin fiilikset on positiiviset, me saadaan Eerinin ja koirien kanssa lomailla elokuun alkuun asti.