Sormet ja varpaat ristissä toivon tämän vuoden olevan parempi kuin edellinen. Ainakin jotain ihanaa on odotettavissa jo ihan pian, sillä minusta on tulossa täti ihan muutaman pvän kuluttua :)

Vuoden vaihteeseen koirat suhtautuivat rauhallisesti, Keijuhan ei nyt ennenkään ole hätkynnyt ja näytti siten Lennolle hyvää mallia. Iltasella rallasivat pihalla normaaliin tapaan vaikka silloin jo paukkuikin. Eikä myöhemminkään paukut aiheuttaneet sen ihmeempiä reaktioita, vaikka kyllä Lento niitä jonkin verran ikkunasta seurasi ja kuulosteli mutta asenne oli utelias.

Ei sitten tarvitse kisata viikonloppuna, Keuju aloitti juoksunsa. Voi harmi, olisi ollut niin kiva kisata. Juoksujen jälkeen on taas valeraskaudet ja painonpudottamiset ja muut, kun saa 3-4 viikkoa nauttia sohvalla olosta ja suurista ruoka-annoksista äidin luona... Nyt olisi ollut niin hyvässä kunnossa.

Taidanpa lähteä nyppimään neidin kuntoon, saa äiti sitten siistin hoitolaisen ;) Hieman jännittää kuinka kovat ajat Lennolla tulee olemaan ainoana koirana, se ottaa sen varmaan aika raskaasti.