Kuva: Kirsi Hiltunen

MM-viikonloppu takana, valitettavasti en päässyt kuin lauantaina kisoja seuraamaan. Keijun kanssa ollaan agiliidetty ahkerasti ja on mennyt tosi kivasti. Itsellä on aivan hurjasti intoa treenaamiseen ja  onneksi sitä tuntuu Keijullakin olevan.

Kuvat: Kirsi Hiltunen

Työ haittaa vaan pahasti harrastamista, kun on niin iltapainotteista.  En ehtinyt tänäänkään Lennon kanssa tokotreeneihin. Tokoiltiin sitten omalla pihalla, seuraaminen oli nyt ekaa kertaa kohtalaisen hyvää. Ei juurikaan harrastanut jätätän ja syöksyn perään tyyliä. Lienekö sitten auttanut se, että on vaan ollut sivulla ja annettu seuraa käsky ilman liikkeelle lähtöä. Leikittiin myös rukkasella ja pyysin palauttamaan sen sivulle, josta sitten palkkasin heti leikillä. Koskaan ennen en ole pyytänyt sitä sivulle mitään palauttamaan. Meni kyllä tosi hienosti vaikkakin jälkikäteen mietin oliko kovin järkevää alkaa leikkimään palkaksi, kierroksia kun muutenkin on.

Ihan liian vähäsen olen ehtinyt Lennon kanssa treenata, mutta onneksi edes lenkeille olen ehtinyt. Illat on niin lyhyitä kun on Erkun kanssakin oltava.  Eilen tehtiin pitkä metsälenkki koko perheen ja eväiden voimin. Oli mukavaa, Keiju ja Lento juoksivat hulluna. Keiju alkaa olemaan tosi hyvässä kunnossa, kun on saanut taas oman liikuttajan. Muutoinkin yhteiselo on tosi hyvällä mallilla, pitävät kovasti toisistaan. Ruoasta ja luista saattavat tapella, ovat niin pirun ahneita molemmat.

Kuva: Kirsi Hiltunen

Lennon vatsa on ollut ok, jos ei anna mitään kovin rakeista kuten perunaa tai luita, ne se oksentaa ihan välittömästi. Se on musta aika kummallista. On tosi harmi kun ei pysty syömään luita, pureskelemisen tarve on kuitenkin vielä tosi kova.