Nyt uni maistuu...

Oltiin tänään agitreeneissä ja teemana oli irtoaminen. Ihan ok treenit, itse radoissa ei muita ongelmia kuin ettei Keiju kyllä irtoa niin kuin voisi. Käskytyksen oikea-aikaisuuteen mun tulee kiinnittää huomiota, katsahtaa mua aina esteiden välissä. Pallon heittelyllä ei ime ihan täysiä esteille ja nyt mietittiin sitten sopivaa palkkausta irtoamiseen. Mieluisin palkka Keijulle on se mikä on mun kädessä ja sen saalistamisesta se syttyy ihan tosissaan. Nyt kokeillaan niin, että lähetetään esteelle mutta saa tulla mun luokse taistelemaan ja siitä sitten väännetään erilaisia kuvioita, vaikka u:n muotoon ja yritetään saada sitä imemään esteille. Ihan kivaa perusmenoahan se tekee koko ajan, mutta nyt yritetään saada sen moottorista enemmän irti. Kuitenkin kaikki palikat olisi siihen olemassa.

Lento oli treeneissä mukana ja tein sen kanssa vähän seuraamista ja muutaman luoksetulon pysäytyksen. Pysähtymiset meni loistavasti vaikka tulikin tosi lujaa, on se vaan taitava niissä. Se taitaakin olla ihan ainut liike minkä se osaa :) Seuraaminen meni tutun kaavan mukaan nenä namissa ja mun käsi melkein pennun suussa. Paikallaolon treenaus tulisi nyt ottaa työn alle, osaa sen vaan kotona-sisällä. On ollut nyt viikon verran tosi ihana treenata, kun Lento ei kipeydy treenistä. On se vaan niin eri fiilis, kun ei tarvi jokaista pompahdusta pelätä. Voi kun hyvät tuulet jalkojen kanssa jatkuisivat.