Lennon sisarukset Pipsa ja Hemmo tulivat käymään ja pentuset pääsivät painimaan metsään. Huolimatta sateisesta kelistä meno maistui ja pennuilla näytti olevan huisin mukavaa.

Loppupäivä onkin mennyt akkuja lataillessa, onpa meillä ollut tosi väsynyt poika. Harmikseni Lento satutti hieman jalkaansa painiessaan ja ontui hieman kotona. Minä olin jo tietenkin kauhuissani, että nytkö se taas alkaa. Ei voi olla näin huonoa tuuria. Lepäilyn jälkeen jalka näyttää onneksi olevan taas ok. Huomenna taidetaan vielä ottaa iisimpi päivä ja jättää metsäkävely väliin. Yritetään vaikka sitten puuhailla jotain koulutushommeleita sen sijaan.

Yksinoloa harjoiteltiin tänään ensimmäinen pidempi pätkä. Lento oli vajaan pari tuntia kotosalla Singon kanssa (Sinko portin takana). Ihan hiljaista oli kun tultiin takaisin ja vastaan taapersi unisen oloinen pentu.  

Illalla otettiin pienesti koulutushommeleita. Istumista ja seisomista. Osaa kotosalla jo istua käskystä, jee :) Seisomista otin viemällä namia etutassujen väliin ja siinä ei ihan aina hokannut tai sitten loikkasi seisomaan taaksepäin. Olen aina ollut huono opettamaan seisomista, pitäisköhän kokeilla naksulla? Vai menekö hermo odottaessa... Samoin istumisessa tahtoo kääntyä aina mun eteen napottamaan, ihan kun se vaan olisi ainoa paikka missä kuuluu istua. Naksulla kyllä oma-aloitteisesti tarjosi just aina sitä samaa paikkaa istumiseen ja siitähän tuli palkittua. Hitsi joko mä nyt sen pilasin ;)

Ipanan luonne alkaa tulla tutummaksi ja se vaikuttaa todella avoimelta ja hyvin koirankieltä puhuvalta, kontaktinhaluiselta pennulta. Alistuu mielellään tosille koirille ja Hemmo ja Pipsakin sai sitä vähän pyöritellä. Ystävällisesti meni heti heidän luokse ilman pörinöitä tai muita. Olin oikein tyytyväinen näkemääni ;) Ei ole muutoinkaan kovinkaan dramaattinen niinkuin joillakin pennuilla on tapana, kun Singolta tulee kylmää kyytiä niin ottaa vastaan mitä annetaan, olematta kuitenkaan uhmakkaan tai pelokkaan oloinen. Hetken ihmettelee, että jaahas että näin siinä sitten kävi.

Meitä pureskelee todella vähän, liekö vasta alkamassa. Muutoinkin on kiltin oloinen kaveri ei pullikoi juuri vastaan vaikka olisi aika kovassakin vireessä ja alan sitä rauhoittelemaan. Kiltteys sopii mulle hyvin, sillä en halua kovin kovaa tai dominoivaa koiraa. Lento rakastaa syliä ja käsittelyä yleensä, on todella luottavainen tehtiin mitä vaan. Eerinin rajujakaan leikkejä ei sinänsä pelkää, perääntyy välillä jonkinverran mutta menee välittömästi katsomaan. Leikkii mielellään kaikilla leluilla, kolisevampia leluja pitäisi ottaa nyt varmaan enemmän käyttöön. Lisäksi on todella ahne ja ulkönäöltään mielettömän söpö :)

Keijun juoksu ei vaan tunnu millään alkavan, joten pääsen sen kanssa vielä huomenna agilitytreeneihin. Taidan ottaa sen huomenna taas kotiin siedättymään pentuun aidan takaa. On kyllä nauttinut hermolomastaan suunnattomasti myöskin näköjään syömällä hyvin. On jo meinaan pulskistunut, vaikkei sille kuulema mitään ylimääräistä anneta. Ei varmaan...;) Keiju lihoo superhelposti ja tietysti pienessä koirassa kaikki näkyykin. Uhkasin että jokaisen ylimääräistä kinkunsiivua vasten tulee kiertää kortteli ympäri.